Jokaisella esi- ja peruskoululaisella, lukiolaisella sekä ammattikoululaisella on oikeus ilmaiseen kouluateriaan jokaisena koulupäivänä. Kouluruokaa on tarjottu ilmaiseksi jo vuodesta 1948 lähtien ja näinä päivinä kouluissa aterioi ilmaiseksi noin 900 000 opiskelijaa.

Päivittäin kouluruokaa syö noin 85 prosenttia kaikista Suomen koululaisista, mutta 13-17-vuotiaista vain noin 65 prosenttia syö kouluruokaa. Ruokailun valvominen sekä erikoisruokavalioiden räätälöinti ovat osa koulujen oppilashuoltotyötä.

Ravitsevaa ja täyttävää kaikille

Kouluruoka suunnitellaan etukäteen ja viikkoruokalista on esillä koulujen ruokaloissa viikoittain. Ruokalista on kouluissa yleensä kiertävä. Ateria on suomalaisen lautasmallin mukainen ja se on suomalaista perusruokaa. Annos muodostuu lämpimästä ruuasta, salaatista, raasteesta tai tuorepalasta, leivästä, levitteestä ja juomasta. Juomassa ja leivässä on usein monia eri vaihtoehtoja sekä usein on tarjolla myös jälkiruokaa.

Kouluruoalla on muutakin merkitystä kuin pelkästään vatsan täyttyminen. Ruokaillessa saadaan mukava tauko koulupäivän keskelle, mikä rytmittää koulupäivän aamu- ja iltapäivätunteihin. Opiskelijoiden lisäksi kaikki muutkin saavat tauon, kuten opettajat ja muut koulun työntekijät. Ruokaillessa opetetaan samalla terveyttä ja terveellisen ruuan tärkeyttä, ruokailutapoja ja ruokakulttuuria. Ruokaloissa tarjottu ruoka on yleensä kauden mukaista ja erilaiset maamme kulttuuriin kuuluvat juhlat huomioidaan oppilaitosten ruokaloiden ruokalistoissa.

Ruokailijat saavat yleensä itse ottaa ruokaa sen verran kuin uskovat syövänsä. Koululaisille painotetaan ruuan arvoa ja sitä, ettei sen enempää tulisi ottaa kuin mitä uskoo jaksavansa syödä, ettei ruokaa turhaan heitettäisi pois. Kaikki eivät halua syödä koko ateriaa, mutta erityisesti alakoulun loppuun asti ruokailua valvotaan ja seurataan, että jokainen syö ainakin jotakin. Poikkeavasta käytöksestä keskustellaan oppilaan sekä kotiväen kanssa. Yläkoulussa opiskelijalla on enemmän vastuuta paitsi opinnoistaan, myös ruokailustaan eikä ruokailua valvota enää vastaavalla tavalla kuin alemmilla luokka-asteilla.

Erikoisruokavalioita noudattaville omaa ruokaa

Ruokalistaa laatiessa siitä yritetään tehdä sellainen, että se sopisi mahdollisimman monenlaiselle syöjälle ja jokainen voi ottaa sitä, mitä haluaa syödä. Erityisdieettejä terveydellisistä tai eettisistä syistä noudattaville on tarjottava kuitenkin ruokavaliota vastaavaa ruokaa. Ruokavaliosta täytyy ilmoittaa keittiölle terveydenhoitajalta tai lääkäriltä saadun todistuksen kanssa. Tyypillisiä erikoisruokavalioita ovat muun muassa gluteeniton ruokavalio sekä kasvis- tai vegaaniruokavalio. Ruokaa on tarjolla samalla tavalla kuin muillekin, mutta vain tiettyä ruokavaliota noudattavilla on lupa ottaa sitä.

Erikoisruokavalioiden ruoka yritetään myös tehdä sellaiseksi, että mahdollisimman moni erikoisruokavaliota noudattava voisi syödä samaa ruokalajia. Muutos helpottaa huomattavasti keittiöiden työtä ja tämän vuoksi usein esimerkiksi kasvisruoka on myös gluteenitonta. Erikoisruuista on yleensä mahdollista saada ruoka-ainelista, jonka avulla voi selvittää, voiko erikoisruokavaliota noudattava syödä ruokaa vai ei.

Välipaloja jaksamiseen

Osa kouluista tarjoaa opiskelijoilleen myös välipaloja joko aamu- tai iltapäivällä. Ne voivat olla maksullisia tai maksuttomia. Välipalan tulee olla ravitsemuksellisesti tasapainoista ja se tulee olla mahdollista nauttia viihtyisissä olosuhteissa. Jos välipaloja ei tarjota koulun puolesta, on opiskelijan tuotava se kotoa. Annos tarjotaan automaattisesti, jos opiskelijalla on syystä tai toisesta pidempi koulupäivä kuin yleensä esimerkiksi erilaisen iltapäivätoiminnan takia. Koulun ja kodin on yhdessä huolehdittava siitä, että opiskelijan ruokailuvälit eivät veny liian pitkiksi ja hän jaksaa koko päivän aamusta iltaan.

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että makeisia tai muita sokeripitoisia tuotteita ja juomia ei tulisi olla tarjolla liiaksi koulun alueella. Esimerkiksi välipala-automaattien sijoittelussa täytyy olla taktinen ja siitä tulisi saada muutakin kuin sokerisia tuotteita.

Vanhemmat voivat vaikuttaa siihen, minkälaisia välipaloja kouluun hankitaan ja minkälaista markkinointia opiskelijoihin voidaan kohdistaa esimerkiksi välipala-automaatteihin sijoitettujen kuvien välityksellä. Tästä huolimatta harmittavasti jopa joka kolmas murrosikäinen koululainen ei syö koulun tarjoamaa lämmintä ateriaa, vaan korvaa sen makeisilla. Tämä voi johtaa ylipainoon ja muihin terveysongelmiin, joita koulun lämpimällä ruualla yritetään ehkäistä.?