Anttilan Koulu http://www.anttilankoulu.fi Sat, 18 Nov 2017 10:32:23 +0000 en-US hourly 1 Kouluruuasta puhtia päivään /kouluruuasta-puhtia-paivaan/ Sat, 18 Nov 2017 10:32:23 +0000 /?p=66

Jokaisella esi- ja peruskoululaisella, lukiolaisella sekä ammattikoululaisella on oikeus ilmaiseen kouluateriaan jokaisena koulupäivänä. Kouluruokaa on tarjottu ilmaiseksi jo vuodesta 1948 lähtien ja näinä päivinä kouluissa aterioi ilmaiseksi noin 900 000 opiskelijaa.

Päivittäin kouluruokaa syö noin 85 prosenttia kaikista Suomen koululaisista, mutta 13-17-vuotiaista vain noin 65 prosenttia syö kouluruokaa. Ruokailun valvominen sekä erikoisruokavalioiden räätälöinti ovat osa koulujen oppilashuoltotyötä.

Ravitsevaa ja täyttävää kaikille

Kouluruoka suunnitellaan etukäteen ja viikkoruokalista on esillä koulujen ruokaloissa viikoittain. Ruokalista on kouluissa yleensä kiertävä. Ateria on suomalaisen lautasmallin mukainen ja se on suomalaista perusruokaa. Annos muodostuu lämpimästä ruuasta, salaatista, raasteesta tai tuorepalasta, leivästä, levitteestä ja juomasta. Juomassa ja leivässä on usein monia eri vaihtoehtoja sekä usein on tarjolla myös jälkiruokaa.

Kouluruoalla on muutakin merkitystä kuin pelkästään vatsan täyttyminen. Ruokaillessa saadaan mukava tauko koulupäivän keskelle, mikä rytmittää koulupäivän aamu- ja iltapäivätunteihin. Opiskelijoiden lisäksi kaikki muutkin saavat tauon, kuten opettajat ja muut koulun työntekijät. Ruokaillessa opetetaan samalla terveyttä ja terveellisen ruuan tärkeyttä, ruokailutapoja ja ruokakulttuuria. Ruokaloissa tarjottu ruoka on yleensä kauden mukaista ja erilaiset maamme kulttuuriin kuuluvat juhlat huomioidaan oppilaitosten ruokaloiden ruokalistoissa.

Ruokailijat saavat yleensä itse ottaa ruokaa sen verran kuin uskovat syövänsä. Koululaisille painotetaan ruuan arvoa ja sitä, ettei sen enempää tulisi ottaa kuin mitä uskoo jaksavansa syödä, ettei ruokaa turhaan heitettäisi pois. Kaikki eivät halua syödä koko ateriaa, mutta erityisesti alakoulun loppuun asti ruokailua valvotaan ja seurataan, että jokainen syö ainakin jotakin. Poikkeavasta käytöksestä keskustellaan oppilaan sekä kotiväen kanssa. Yläkoulussa opiskelijalla on enemmän vastuuta paitsi opinnoistaan, myös ruokailustaan eikä ruokailua valvota enää vastaavalla tavalla kuin alemmilla luokka-asteilla.

Erikoisruokavalioita noudattaville omaa ruokaa

Ruokalistaa laatiessa siitä yritetään tehdä sellainen, että se sopisi mahdollisimman monenlaiselle syöjälle ja jokainen voi ottaa sitä, mitä haluaa syödä. Erityisdieettejä terveydellisistä tai eettisistä syistä noudattaville on tarjottava kuitenkin ruokavaliota vastaavaa ruokaa. Ruokavaliosta täytyy ilmoittaa keittiölle terveydenhoitajalta tai lääkäriltä saadun todistuksen kanssa. Tyypillisiä erikoisruokavalioita ovat muun muassa gluteeniton ruokavalio sekä kasvis- tai vegaaniruokavalio. Ruokaa on tarjolla samalla tavalla kuin muillekin, mutta vain tiettyä ruokavaliota noudattavilla on lupa ottaa sitä.

Erikoisruokavalioiden ruoka yritetään myös tehdä sellaiseksi, että mahdollisimman moni erikoisruokavaliota noudattava voisi syödä samaa ruokalajia. Muutos helpottaa huomattavasti keittiöiden työtä ja tämän vuoksi usein esimerkiksi kasvisruoka on myös gluteenitonta. Erikoisruuista on yleensä mahdollista saada ruoka-ainelista, jonka avulla voi selvittää, voiko erikoisruokavaliota noudattava syödä ruokaa vai ei.

Välipaloja jaksamiseen

Osa kouluista tarjoaa opiskelijoilleen myös välipaloja joko aamu- tai iltapäivällä. Ne voivat olla maksullisia tai maksuttomia. Välipalan tulee olla ravitsemuksellisesti tasapainoista ja se tulee olla mahdollista nauttia viihtyisissä olosuhteissa. Jos välipaloja ei tarjota koulun puolesta, on opiskelijan tuotava se kotoa. Annos tarjotaan automaattisesti, jos opiskelijalla on syystä tai toisesta pidempi koulupäivä kuin yleensä esimerkiksi erilaisen iltapäivätoiminnan takia. Koulun ja kodin on yhdessä huolehdittava siitä, että opiskelijan ruokailuvälit eivät veny liian pitkiksi ja hän jaksaa koko päivän aamusta iltaan.

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että makeisia tai muita sokeripitoisia tuotteita ja juomia ei tulisi olla tarjolla liiaksi koulun alueella. Esimerkiksi välipala-automaattien sijoittelussa täytyy olla taktinen ja siitä tulisi saada muutakin kuin sokerisia tuotteita.

Vanhemmat voivat vaikuttaa siihen, minkälaisia välipaloja kouluun hankitaan ja minkälaista markkinointia opiskelijoihin voidaan kohdistaa esimerkiksi välipala-automaatteihin sijoitettujen kuvien välityksellä. Tästä huolimatta harmittavasti jopa joka kolmas murrosikäinen koululainen ei syö koulun tarjoamaa lämmintä ateriaa, vaan korvaa sen makeisilla. Tämä voi johtaa ylipainoon ja muihin terveysongelmiin, joita koulun lämpimällä ruualla yritetään ehkäistä.?

]]>
Valinnaisaineiden valitseminen /valinnaisaineiden-valitseminen/ Sat, 18 Nov 2017 10:31:18 +0000 /?p=63

Valinnaisaineiden valitseminen on monelle yläkoulussa aloittavalle uutta ja upeaa, sillä ne tarjoavat valinnanvaraa. Opetussuunnitelma kuitenkin nykyään tuo valinnaisaineet ensi kertaa myös alakoulun neljännellä, viidennellä ja kuudennella luokalla opiskeleville.

Alakoulun valinnaisaineet

Uusi opetussuunnitelma tarjoaa valinnaisaineet myös alakoulun kolmelle viimeiselle luokka-asteelle. Tarjotut oppiaineet riippuvat täysin koulun omista tiloista ja mahdollisuuksista. Valinnaisaineiden tuominen jo ala-asteelle korostaa valinnan tekemisen taitoa jo nuoresta iästä alkaen. Omaa päätöstä pohditaan sekä opettajien että omien vanhempien tai muun huoltajan kanssa.

Valinnaisaineeksi tarjotaan yleensä esimerkiksi liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, ATK-taitoja ja joissakin kouluissa tilojen salliessa myös esimerkiksi kotitaloutta. Kolmas kieli lasketaan myös valinnaisaineeksi. Joissakin kouluissa pääsee opiskelemaan myös rahankäyttöä, taloutta, robotiikkaa, teknisiä taitoja sekä sähköä ja elektroniikkaa. Tarjotut ryhmät toteutuvat vain, jos ryhmäkoko on tarpeeksi suuri, joten kaikkia tarjottuja valinnaisaineita ei tulla välttämättä toteuttamaan.

Suosituimmiksi valinnaisaineiksi ovat valikoituneet liikunta sekä musiikki. Monet koulut tarjoavat myös erilaisia normaalien oppiaineiden syventäviä kursseja valinnaisaineina, kuten äidinkielen tai matematiikan syventäviä kursseja. Useat valinnaisaineet sekoittelevat ja yhdistelevät monen eri oppiaineen aihepiirejä.

Hyvänä puolena valinnaisaineiden tuomisessa alakouluun on opiskelijoiden vastuun ja valitsemisen aloittaminen jo nuorella iällä sekä kouluviikkojen vaihtelevuus, joka pitää yllä inspiraatiota ja halukkuutta koulunkäyntiä kohtaan. Ikävänä puolena taas on, että moni valitsee varmasti itselleen mielekkäältä tuntuvia valinnaisaineita ja esimerkiksi A2-kielen opiskelu saattaa pudota. Yleensä pitkän kielen valitseville ei jää työjärjestykseen tilaa muille valinnaisaineille, mikä voi ajaa oppilaat hauskempien, elämyksellisempien tai helpompien valinnaisaineiden puolelle.

Kunnat saavat itse päättää, mille vuosiluokille valinnaistunnit sijoitetaan. Yhteensä tunteja täytyy olla vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia koko peruskoulun aikana, mikä saattaa joissakin oppilaitoksissa tarkoittaa valinnaistuntien vähentymistä yläkoulusta, jotta niitä saataisiin sijoitettua enemmän alakoulun puolelle. Monissa kouluissa on aloitettu kahdella tunnilla viikoittaisia valinnaisaineita alakouluissa ja kieliä lukuun ottamatta valinnaisaineet valitaan vuodeksi kerrallaan.

Valinnaisaineet yläkoulussa

Yläkouluissa valinnaisaineet ovat jo tuttu juttu. Niitä on saanut ennen uutta alakouluihin valinnaisaineita tuovaa opetussuunnitelmaa yläkouluissa valita kolme kappaletta. Kolmas kieli on sisältynyt valintoihin niin, että ranskaa, saksaa tai venäjää opiskeleva saa valita vain kaksi valinnaisainetta. Viikkotunteja valinnaisaineelle on vuosittain järjestetty kolme, joten yhteensä kolmen vuoden aikana tunteja on kertynyt yhdeksän vuosiviikkotuntia. Uuden opetussuunnitelman tultua voimaan on mahdollista, että vuosiviikkotunnit jakautuvat eri tavalla kuuden valinnaisvuoden aikana, jotta muille oppiaineille jää aikaa luonnollisesti enemmän.

Yläkouluissa valinnaisaineiksi voi valita perinteisesti taide- ja taitoaineita, kuten kuvaamataitoa, tekstiilityötä, teknistä työtä, kotitaloutta, liikuntaa ja musiikkia. Jos oppilaitoksessa on painotettua opetusta, voi se tarjota lisäaineita valinnaisaineina painotusten toteuttamiseen. Tällaisia aineita voivat olla esimerkiksi ilmaisutaito, jossa opiskellaan itsensä ilmaisemista ja teatteritaitoja. Myös muita erilaisia valinnaisaineita on mahdollista tarjota koulun resurssien ja oppilaiden kiinnostuksen mukaisesti.

Moni valitsee valinnaisaineet sen mukaisesti, mikä itseään kiinnostaa eniten. Ne nähdään erityisesti mukavina ja helppoina aineina, joissa itseään pääsee ilmaisemaan pakollisia kouluaineita enemmän. Yleensä kaksoistunteina toteutetut valinnaisaineet tuovat mukavaa rytmiä kouluviikkoon.

Erityisesti yläkoulussa olevan nuoren kannattaa miettiä mielekkyyden lisäksi, mistä valinnaisaineesta voisi olla hyötyä tulevaisuudessa. Jos tavoittelet esimerkiksi kokin opintoja tai aiot pyrkiä ompelijakouluun, on järkevää valita valinnaisaineet tämän määränpään mukaisesti. Kannattaa myös ottaa huomioon, että kolmannesta kielestä on paljon hyötyä yhä vain kansainvälistyvässä maailmassa, joten vaikka muut valinnaisaineet kuulostaisivat hauskemmilta, saattaa kielivalinta olla järkevä tulevaisuutta ajatellen. Valinnaisaineista olisi järkevää puhua vanhempien ja opettajien kanssa ennen lopullisen valinnan tekemistä.?

]]>
Yläkoulussa opiskeleminen /ylakoulussa-opiskeleminen/ Sat, 18 Nov 2017 10:30:20 +0000 /?p=60

Yläkouluun siirtyminen on monelle nuorelle jännittävää aikaa. Se eroaa alakoulusta joiltain osin huomattavasti ja sen lisäksi moni uuteen oppilaitokseen siirtyvä on jo murrosiässä ja omassa elämässä tapahtuu myös monia muutoksia.

Uudet oppiaineet, oman luokan muuttuminen ja tunneille eri luokkiin siirtyminen tuovat muutoksen entisen alakoululaisen elämään. Samalla vastuu lisääntyy ja omasta opiskelusta täytyy ottaa kovempi ote, mutta toisaalta moni nauttii oman päätösvallan vaikutuksesta muun muassa omien valinnaisaineiden valitsemisessa. Yläkouluaikainen koulumenestys vaikuttaa jatko-opiskelupaikan saamiseen jo 7. luokasta asti.

Jaksojärjestely rytmittää lukuvuoden

Yksi suurimpia yläkoulun eroja verrattuna alakouluun on kouluvuoden jakautuminen jaksoihin. Jokaisessa lukuvuodessa on neljä jaksoa ja jokaisen jakson työjärjestys eroaa edellisestä, mutta nuori ei vielä pääse itse suunnittelemaan työjärjestyksiään.

Koulua on noin 30 tuntia viikossa ja oppitunnit pidetään klo 8.10 ja 15.40 välillä. Yhden tunnin pituus on 75 minuuttia eli se on huomattavasti pidempi kuin alakoulun 45 minuutin mittaiset tunnit. Oppiaineiden kokeet ryhmittyvät jaksojen mukaisesti ja ne ajoittuvat yleensä oppimisjaksojen loppupuolelle.

Uudet oppiaineet tuovat vaihtelua

Yläkoulussa lukujärjestykseen ilmestyy monia uusia oppiaineita, joita ei alakoulussa vielä tunnettu. Ympäristöopin tilalle tulee biologia ja maantieto sekä B1-kielen eli ruotsin opiskelu alkaa. Oppilaat aloittavat myös fysiikan ja kemian opiskelun ja tutustuvat terveystiedon opintoihin. Mukaan tulee myös täysin uusi oppiaine, kotitalous, jossa opitaan kokkaustaitoja sekä kodinhoitoa. Samalla aine opettaa vastuuta omasta työpisteestä sekä ryhmässä työskentelemisen taitoja.

Musiikki poistuu lukujärjestyksestä muilta kuin musiikkikoululaisilta. Kuvaamataito, käsityö, puutyö sekä liikunta pysyvät ennallaan ja englannin sekä kolmannen kielen valitsijoiden opinnot jatkuvat. Opiskelija saa itse valita itselleen mieleiset valinnaisaineet, joihin kuuluvat kaikki edellä mainitut sekä kotitalous. Valinnaisaineita voi valita kolme, kolmannen kielen opiskelijat vain kaksi. Liikunta pysyy kaikkien oppiaineena, mutta lisäliikuntaa voi myös valita. Valinnaistunnit järjestetään yleensä kaksoistunteina.

Uudet ryhmät sekoittavat edelliset kaveripiirit

Siirtyessä yläkouluun vanhat luokat sekoittuvat uusiin. Tällöin vanhat kaveriryhmittymät saattavat rikkoutua, mutta yleensä omalle luokalleen saa toivoa ainakin yhtä ystävää vanhasta luokasta. Uudesta ryhmästä on kuitenkin helppo saada uusia tuttuja.

Samalla oma kotiluokka poistuu ja yhden luokan sijaan päästään liikkumaan koulurakennuksen sisällä eri luokkiin aineiden mukaisesti. Oma luokanopettaja myös poistuu ja tilalle tulee luokanvalvoja, jonka tunnit pidetään hänen luokassaan. Tämä muutos korostaa nuoren vastuuta ja itsenäistymistä, sillä oikeassa paikassa on oltava oikeaan aikaan itsenäisesti tunnin alkua varten. Poissaoloja aletaan seurata eri tavalla ja niistä ilmoitetaan huoltajille Wilmassa, koulujen omassa portaalissa. Poissaoloista täytyy saada vanhemman allekirjoitus hyväksymistä varten.

Oppilaista tulee itsenäisempiä

Yläkoulussa oppilaalta vaaditaan enemmän kaikessa. Opiskelija on jo teini-ikäinen ihminen, jonka vastuun opettelemisen aloittaminen on paras aloittaa tulevaa elämää varten. Enää ei ole ketään ilmoittamassa, milloin välitunti on ohitse ja pitää olla kartalla siitä, missä luokassa tulee olla milloinkin. Omista poissaoloista on oltava vastuussa ja niihin on saatava aikuisen hyväksyntä kotoa.

Opiskelu nostetaan seuraavalle tasolle, jossa opiskelijalta vaaditaan enemmän itsenäistä opiskelua. Vaatimustason noustessa kasvaa myös oppilaan vapaus. Hän saa itse valita omat valinnaisaineensa omien kiinnostustensa mukaisesti. Samalla opiskelijalla on lupa saapua kouluun pyörällä tai moottoripyörällä, jos kortti sillä ajamiseen on suoritettu. Koulun alueelta saa poistua esimerkiksi ruokavälitunnilta ilman valvontaa, mutta seuraavan tunnin luokassa on oltava ajoissa taas takaisin. Yksin ei kuitenkaan vielä olla, sillä opettajat, tukioppilaat ja opinto-ohjaaja auttavat kaikissa vaikeuksissa eikä keneltäkään vaadita uusiin rutiineihin sopeutumista yhdessä päivässä.?

]]>